Ajatuksia Onnellisuudesta

Lapsena oli jotenkin helppo olla onnellinen. Äitini kertoo minun usein sanoneen, että minulla oli ”riemukas olo”. Aloin miettiä onnellisuutta, kun viime viikonloppuna yllättäen kolmivuotiasta tyttäreni totesi ”olen onnellinen”. Vastasin, että ”sepä ihanaa vai onnellinen” ja tyttäreni jatkoi lausetta sanoen ”äiti on onnellinen”. Totta, olen onnellinen tajusin. Lapsihan huomaa tällaiset pienet asiat hyvin herkästi ja aistii vanhempiensa mielentilat joskus paremmin kuin he itse.

IMG_20160313_113509

Mistä tuo onnellisuuden tunne sitte tulee ja mitä se on. Ranskan vaihto-oppilas vuoteni jälkeen olin levoton sielu. Kotiin Suomeen palattuani haikailin vain paluusta Ranskaan tai ylipäänsä matkustelusta ympäriinsä. En ollut jotenkin tyytyväinen Suomessa. Kun tapasin nykyisen mieheni ja asuimme Suomessa me molemmat haikailimme muualle milloin Sveitsiin, milloin Ranskaan, Britteihin tai Australiaan. Muutettuamme Lontooseen ei tuo levottomuus meistä kummastakaan kadonnut ja yhä kaipailimme aina jonnekin muualle missä olimme. Usein puhuimmekin siitä miksi aina haikailemme muualle vaikka kaikki on todella hyvin. Minussa tuo levottomuus oli Suomessa kaipuuta muualle ja muualla ollessa kaipuuta takaisin kotiin Suomeen. Irrationaalista, mutta niin totta. Nyt jälkikäteen ajattelen, että tuo haikailu ja kaipuu jostakin oli ei niinkään onnettomuuden tunnetta vaan toisin päin, emme kokeneet täyttä onnellisuuden tunnetta päivittäin. Syytä tähän on vaikea määrittää, sillä kaikki oli niin hyvin kuin olisi voinut kuvitella, ei itse asiassa kovinkaan toisin kuin nyt. Alettuamme puhua muutosta Australiaan puhuimme myös jälleen tästä meissä molemmissa asuvasta levottomuudesta. Kai me molemmat tiedostimme, että oli riski, että muuttaisimme Ausseihin, toiselle puolelle maailmaa ja yhä kaipaisimme toisaalle ja pakkaisimme pienen kotimme jälleen muutaman vuoden päästä.

IMG_20160207_122924

Toisin kävi, kohta puolitoista vuotta on vierähtänyt täällä. Ensimmäistä kertaa tuo levottomuus on poissa meistä molemmista ja juuri täällä juuri nyt on hyvä olla. Aamuisin on hyvä olla, illalla voi mennä levollisena nukkumaan, päivisin hymyilyttää pienetkin asiat. Eniten tunnen kiitollisuutta. Kiitollisuutta olla tässä maassa, ihanien ihmisten ympärillä pienen perheeni kanssa. Onnellisuus ainakin minulle on tuon minussa asuneen levottomuuden ja muualle kaipuun poissaoloa, kykyä elää tässä hetkessä juuri nyt kiitollisena kaikesta mitä minulla on.

IMG_20160117_182338

Useana aamuna viimeisen puolen vuoden aikana olen kävellyt töihin ja kokenut tuon lapsena kokemani ”riemukkaan” tunteen jälleen. On tehnyt mieli tekstata omalle äidille.

Tämä äiti on onnellinen, riemukas, juuri täällä, juuri nyt.

IMG_20160126_113001

Onnellista ja riemukasta päivänjatkoa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s